Kykytestit ovat tänä päivänä usein osa rekrytointiprosessia. Työnantajat hyödyntävät testejä rekrytoinnin tukena ja yhdessä muista lähteistä kerätyn tiedon kanssa ne antavat monipuolisemman kuvan hakijan ominaisuuksista ja auttavat tunnistamaan soveltuvimman osaajan avoimeen työtehtävään. Mitä kykytestin tulokset sitten kertovat ja miten testit on pisteytetty?
Mitä kykytestit mittaa?
Kykytesti mittaa henkilön kognitiivista kyvykkyyttä tietyllä alueella. Rekrytoinnin yhteydessä käytettävistä kykytetesteistä yleisimmät ovat numeerinen testi, verbaalinen testi ja abstraktia, tai avaruudellista hahmotuskykyä mittaava testi. Kykytestit ovat tutkimusten mukaan paras yksittäinen tulevaa työssä suoriutumista ennustava tekijä.
Kykytestit ovat tyypillisesti aikarajallisia monivalintatehtäviä, joissa hakijan tulee valita oikea vastaus eri vaihtoehdoista. Kykytesteillä voidaan luotettavasti ja objektiivisesti kartoittaa hakijoiden numeerista ja kielellistä kyvykkyytä sekä ongelmanratkaisutaitoja, ja peilata näitä suhteessa työtehtvän vaatimuksiin.
Miten testit pisteytetään?
Kykytestissä kunkin hakijan vastauksia verrataan normiryhmään, joka koostuu laajasta joukosta samaan testiin aiemmin vastanneita henkilöitä. Näin nähdään miten kukin hakija on suoriutunut testistä suhteessa yleiseen keskiarvoon ja hakijoita voidaan vertailla objektiivisesti keskenään.
Kykytestien pisteytys esitetään yleensä sten-pisteinä (sten socre), mikä tekee tulosten tulkinnasta ja hakijoiden vertailusta helpompaa. Tässä standardoidussa pisteytysjärjestelmässä henkilön pisteet sijoittuvat normaalijakaumalle yhden ja kymmenen välille. Otetaan esimerkiksi kahden kandidaatin tulosten vertailu, jossa toinen on saanut kykytestistä raakapisteet 14/15 ja toinen 12/15. Raakapisteiden perusteella näyttää siltä, että ensimmäinen kandidaatti on saannut testistä selvästi paremmat pisteet, saaden 13% kysymyksistä enemmän oikein. Jos kuitenkin normiryhmän perusteella tiedetään, että keskimääräinen raakapistemäärä testistä on 4/15, niin nähdään että molemmat hakijat ovat itse asiassa suoriutuneet testistä erinomaisesti, eikä heidän vertailu niin pienellä piste-erolla ole hedelmällistä.
Sten-pisteiden käyttö minimoi pienet piste-erot ja näyttää mihin kunkin hakijan pistemäärä sijoittuu suhteessa normiryhmään. Pisteet 1-2 indikoivat heikkoa suoritusta, pisteet 5-6 indikoivat keskitason suoritusta ja pisteet 9-10 taas viittaavat erinomaiseen kyvykkyteen muihin verrattuna.
Testien ajastus
Kaikki kykytestit ovat tyypillisesti ajastettuja. Joissakin testeissä mitataan sitä, kuinka nopeasti hakija pystyy vastaamaan testin kysymyksiin (speed test), mutta kysymykset ovat luonteeltaan hieman helpompia. Toisissa taas kysymykset ovat hieman haastavampia ja niitä on vähemmän, mutta aikarajat ovat myös korkeampia (power test). Testien aikarajat on asetettu satojen vastaajien suoriutusaikojen pohjalta testin kehitysvaiheessa. Clevryn testit edustavat jälkimmäistä kategoriaa ja niissä on hakijaystävälliset aikarajat, jotta kandidaatit pystyvät tekemään aina parhaansa testitilanteessa. Työnhakijat suhtautuvat positiivisemmin tällaisiin testeihin, sillä korkeammat aikarajat vähentävät testien tekoon mahdollisesti liittyvää ahdistusta.
Haluatko kuulla tarkemmin Clevryn kykytesteistä rekrytoinnin tueksi? Ole meihin yhteydessä, autamme sinua mielellämme.
